perjantai 31. lokakuuta 2014

Yksisarvinen ja sen perhe-elämä

.
.
.
.
.
Ai minkä niminen!! Moniin mulle tärkeisiin nimiin liittyy joku erityinen henkilö ja useastihan ne on ne tietyt tyypit, jotka omaa elämää koskettamalla tai hyvillä yhteisillä muistoilla tekee nimestään tärkeän. Heitä paljastamatta voin sanoa, että on joitain muitakin hienon kuuloisia nimiä, joilla voisi olla kiva kutsua poikaystävää: Anton, Eetu, Jalo, Miikka, Noel, Onni, Roni, Ville, Rakas, Kulta, Orja, Elämäni Valo ja Tuuli Purjeissani.

Oon pitänyt itseäni keskivertoa tietoisempana polysuhteista, mutta unicorn-termin avaamista varten jouduin tekemään vähän nettitutkimusta. Jos oon ymmärtänyt oikein, ideana on voimakas sitoutuminen yhteen pariin - vaikka aina voi lähteä, jos siltä tuntuu - ja seksuaalisen/romanttisen suhteen ylläpitäminen pelkästään sen molempiin osapuoliin. En ymmärrä, miksei silloin saisi itsekin tapailla muita tyyppejä.

Joissakin kuvauksissa tuo parin kontrolli tuntui ulottuvan aika pitkälle. Valta ja vallankäyttö on kiinnostavia asioita, mutta valtapeli sängyssä on eri asia kuin itsemääräämisoikeudestaan luopuminen, toisten muksujen kasvattaminen tai taloudellinen alistuminen. Mulla ei ole mitään kaipausta epätasa-arvoisia ihmissuhteita kohtaan ja jätän nopeasti omaan arvoonsa sellaiset ihmiset, jotka kohtelee toisia huonosti.

Enpä tiedä. Tää on vaikea kysymys, koska järjestelyjä on monenlaisia eivätkä ne kaikki pelkästään huonoilta kuulosta. Kyllä mä voisin kiinnostuneesti kuunnella, jos tollaisesta aiheesta nousisi keskustelua. Mun valmiuteni riippuisi enimmäkseen siitä kuinka ihanista kolmikymppisistä puhuttaisiin ja millaisia pelisääntöjä siihen suhteeseen ihan oikeasti kaavailtaisiin.

Isona musta tulee vanha mies, jolla on paljon hyviä tarinoita kerrottavana.
.
.
.
.
Keskikesä on kaikista parasta aikaa, koska mä pidän muun muassa siitä telttailusta! Käyn retkellä joka kesä ja rakastan järvissä ja meressä uimista, mansikoita, hiekkarantoja ja kesän tapahtumia. Helsinki Pride on yksi mun vuoden kohokohdista aina. Se ja joulu on ne tärkeimmät. Kesä voittaa vertailussa, koska kaikista eniten upeita asioita sijoittuu juuri siihen. Ei syksykään paha oo. Oon saanut uutta virtaa väreistä, aamupakkasista ja syysvaatteista.

Syvälle osuu nää kysymykset tänään. Vaikka oon miettinyt perheasioita aika paljon viime aikoina, mulla on siitä vain keskeneräisiä ajatuksia, ei mitään tavoitteita tai suunnitelmia. Nautin valtavasti tästä nykytilanteen vapaudesta, omasta yksityisyydestäni ja hiljaisuudesta, joten toisaalta en edes tahtoisi rikkoa tätä rauhaa. Mut kai niitä kaikkia velvollisuuksia jaksaa jos oikein rakastaa? En mä tiedä. Oishan se komeeta jos olis joku mies ja pari poikaa.

Kiitos kovasti kehuista ja kiitos oikein paljon hyvistä kysymyksistä. Kysyä saa ja puhutaan lisää jos puhuttavaa on, mutta tää ei varmasti ole ollut viimeinen kerta kun kirjoitan auki näitä asioita.

Hmm.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti