tiistai 6. lokakuuta 2015

Oon rupattelutuulella, mutta...



...tyhjällä vatsalla ei ole kiva rupatella. Mun iltapalaani kuuluu tänään nippu hapankorppuja voilla ja juustolla, lautasellinen muroja, pieni jogurtti ja mehukeittoa suoraan purkista. Aamupala jäi kiireessä väliin ja päivälläkin söin vain sen verran mitä ehdin.

Kerroin olevani koko viime kuun syömättä lihaa, mutta en tehnyt tänne mitään välipäivityksiä aiheesta. Lyhyesti sanottuna onnistuin tavoitteessani täysin ja kuukauden vaihduttua oon jatkanut samalla linjalla. Ruokakaupassa käynti oli aluksi outoa, mutta helpottui joka kerta. Vain yhtenä päivänä mulla oli erityisen heikko olo, koska olin syönyt liian vähän. Mun tarkoitukseni ei ole laihduttaa. Vaa'alla en ole käynyt, joten en tiedä paljonko painan. Silmämääräisesti kaikki näyttää yhä olevan kohdillaan, mutta jos paino alkaisi pudota, mun täytyisi miettiä ruokailutottumuksiani uudestaan. Lopputulos tästä kaikesta on, että toistaiseksi en syö lihaa. Ei mun tee sitä edes mieli.

Mussa ei ole yhtään velvollisuushakuisuutta ja oon kuluneen vuoden aikana tiedostanut yhä vahvemmin olevani jonkin sortin downshiftaaja. Mä asun pienessä vuokrakämpässä ja sijaistelen työkseni. Se riittää mulle täysin. Oon ollut koko ikäni vähään tyytyväinen ja siksi mulla monesti on tarpeeksi säästöjä niitä harvoja hetkiä varten kun mun oikeasti tekee mieli jotain - useimmiten se on vain suklaata, mutta voi se olla vaikka leffassa käyntiä tai matkustelua. Juuri nyt haluaisin kovasti reissata, mutta oon vahvasti töissä kiinni vielä hyvän aikaa ja se on ihanaa ja outoa. Rakastan näitä viikkoja, mutta odotan mä pitkiä vapaitakin taas. Ennen joulua olisi mahdollisuus lähteä jonnekin, mutta en vielä tiedä minne.

Mitäs vielä? Nyt mua haukotuttaa jo. Jogurttia on vielä jäljellä. Mä taidan syödä iltapalani loppuun ja mennä sänkyyn unelmoimaan. Mä unelmoin asioista, joista jotkut on jo toteutuneet, toiset saattaa toteutua tulevaisuudessa ja osa ei toteudu koskaan.


torstai 1. lokakuuta 2015

"olen homo mitä teen"



Yllä lukee pari hakua, joilla jotkut ovat joskus Googlen kautta siirtyneet tälle sivustolle. Ei tarvi huolestua, mulla ei ole mitään keinoja tietää keneltä nää oikeasti on tai mitä muita hakuja on tehty. Ne on ohimeneviä tilastoja. Aikoja sitten otin näistä itselleni kuvat, koska sillä hetkellä ne liikutti jotain mun sisälläni ja nosti hyviä tunteita pintaan.

Mä en ole erityisesti keskittynyt neuvojen laukomiseen täällä, mutta oon aina vastannut kun niitä on kysytty. Saa kysyä. Kuten oon todennut, en aina ymmärrä edes itseäni. Ei oo mitään valmista vastausta siihen kuinka olla homo - tai ihminen yleensä. Välillä pidän outona, että blogin nimi on "Homoksi kasvamisesta", koska ihminen on paljon muutakin kuin seksuaalisen suuntautumisensa edustaja ja musta tuntuu, että oon päässyt jo pitkälle sillä matkalla. Mun suurimmat haasteet elämässä on löytää kuka olen ja millaiseksi ihmiseksi haluan tulla, mikä on oikein ja väärin ja mitä mä tahdon täällä maailmassa tehdä.

Tiedon ja neuvojen antamiseen erikoistuneita viisaiden ihmisten ylläpitämiä sivustoja ovat muun muassa MLL, Seta ja Ranneliike. Blogissa mä kirjoitan eniten omista kokemuksistani, piirtelen kullikuvia enkä aina ole erityisen viisas. :) Mulla on epävarmuuksia ja vaikeita aikoja, mutta myös onnistumisia ja riemun aiheita. Useimmiten kaikki mun menneet vaikeudet tuntuu todella pieniltä. Sitä mä teillekin toivon.

Päivitin Omat suosikit:
Oon muuttumassa homoksi!

Tukea ja neuvoja vaikeissa elämäntilanteissa

Yläasteella
Muistelen rinnakkaisluokkalaista poikaa

Jäin kiinni opettajan tuijottamisesta


Hyvää yötä, kauniita unia.