Making of K-K (kuva)

.

.

Mulla oli idea kuvaan, jonka halusin tehdä. Päähenkilöiksi valikoituivat viime vuoden kesäkuussa piirtämäni Karhu ja Kettu. Ajattelin pienen hetken myös näitä kahta, mutta sama idea voisi ihmishahmoilla kuvattuna olla liian vakavaa touhua. Piirsin hahmotelmaan sekä sulan että rakkauspaddlen, mutta olin heti sitä mieltä, että valtava sulka sopii tähän kuvaan parhaiten. Ei mitään ruoskaa ainakaan, koska en halunnut ajatusleikistä liian roisia. Karhullakin on tunteet! On tässä jo pää alaspäin roikottamista, nahka-asusteita sekä valtasuhteita osoittavaa puhetta. En muista koska olisin viimeksi yhden kuvan piirtämisen aikana valinnoissani saanut tasapainoilla näin paljon rajun ja viattoman välillä. Näillä ratkaisuilla (ja lopulta valmista kuvaa katsoessani) olin sitä mieltä, että se oli sopimaton juuri sellaisella tavalla kuin tarkoitinkin sen olevan.

.
.

.

Yliarvioin oman suorituskykyni ja yritin aluksi piirtää koko työn vapaalla kädellä, mutta mittasuhteet eivät osuneet kohdilleen ensimmäisellä yrityksellä, joten päätin heti säästää hermojani hahmottelemalla viivat ensin lyijykynällä ja tussaamalla niiden yli sitten kun olin tyytyväinen. Koska paperin alalaitaan ei jäänyt tarpeeksi tilaa kuvan viimeiselle osalle, päätin rakentaa sen tietokoneella palapelityyliin ensimmäistä osaa kopioimalla. Tämän vuoksi piirsin tarvittavat ilmeet - eli silmät ja suut - paperin tyhjään kohtaan hahmojen väliin, josta voisin sitten siirtää ne oikeille paikoilleen.

.
.

.

Pyyhin valmiista työstä lyijykynäjäljet pois ja valokuvasin sen avoimen ikkunan edessä suorassa auringonvalossa. Monesti mä piirrän yöllä ja olen kärsimätön odottamaan seuraavaan päivään, joten joudun kovalla työllä etsimään tasaisinta valon kohtaa asunnossani, ottamaan monta kuvaa ja miettimään miten paljon hämäryyttä voin kuvissa sietää tai jälkikäteen muokata pois. Tällä kertaa avoimesta ikkunasta lensi sisään ampiainen, joka kiersi läpi asunnon, maisteli hetken uunipeltiä ja poistui sitten samaa reittiä kuin tulikin. Se varmaan tuli siihen johtopäätökseen, ettei täällä ole ruokaa.

.
.

.

Oikeassa oli. Jääkaapin täytteenä mulla oli maidon ja ruokakerman lisäksi pelkästään leffaherkkujen jämät, paketti voita ja vanhaksi mennyt mansikkahillo. Näkyy, etten ole moneen päivään ollut kotona. Olisiko kauppareissun aika vai elääkö näillä vielä päivän?