...

Mä olen vihannut itseäni vähän aikaa taas. Ilmeisesti se on vain asia, joka tapahtuu. Oon katunut ikivanhoja juttuja ja miettinyt miksi mun ajatuksiini on pakko nousta hiljaisuuden aikana vain hetkiä, jolloin musta on tuntunut pahalta tai oon tehnyt huonoja valintoja eikä kaikkia niitä hyviä muistoja ja upeita kokemuksia, jolloin oon ollut paras oma itseni ja tuntenut olevani elossa.

Tuntuu epätodelliselta miten useimmiten mulla on ihan tavallinen olo ja kaikki on tavallista, toisinaan mä katson samoja asioita, ympäristöäni tai itseäni, enkä pysty aidosti tuntemaan, että niissä on mitään arvokasta. Se on väliaikainen olotila, joka ei edes suoraan johdu mistään yksittäisestä asiasta. Mua ärsyttää, että mun on niin vaikeaa katkaista sitä muuten kuin odottelemalla. Se on outoa.

Odottaessani sen aallon taittumista muotoilin jälleen kuvaa siitä kuka mä olen ja mitä haluan tehdä, jolloin löysin ensimmäiset aidot arvokkuuden tunteet siitä ajatuksesta, että on tärkeitä ihmisiä, joista haluan pitää huolta. Jos mä heitän omat pakkomielteiset ajatukseni syrjään ja käytän rohkeuttani ja luovuuttani jonkun muun hyväksi, oon itseeni tyytyväinen.

Sateenkaariseksuaalisuus

Helsingin Sanomat uutisoi tänään: "Tom of Finlandin sarjakuvissa pannaan iloisesti". Tekstissä kerrotaan olevan sopivaa, että Muu-gallerian Tuhmat ruudut -näyttelyssä Tom of Finlandin tuotannosta esitellään etenkin sarjakuvia, sillä myös Helsingin sarjakuvafestivaalin teemoihin kuuluu sateenkaariseksuaalisuus.

Sateenkaariseksuaalisuus? Pikainen Google-haku paljastaa, ettei kukaan muukaan internetissä tiedä mitä tämä toimittajan keksimä uusi sana tarkoittaa:

Mä en ole sateenkaariseksuaali, mutta tällaista se olisi:

"What does this MEAN?"

SCHOOL GIRL CRUSH

FUCK YEAH!!

(En ole) videopelaava tyttö

.
.

"Are you a girl?"

.

"I wanna bang you in a hot tub"

.

"Can I be your friend? XD"

Pelasin netissä yhtä peliä, jossa joutuu aina erien välissä odottamaan aulassa omaa vuoroaan. Tällöin voi katsella muiden pelaamista ja viestitellä toisten jonossa olevien tyyppien kanssa. Olin koko ajan äänessä, koska muuten oman vuoron odottaminen on helvetin tylsää. Kun joku sattui kysymään multa olenko mies- vai naispuolinen, vastasin olevani kasvi (plant) ja jatkoin pelaamista. Pikkuhiljaa huomasin, että mun oletetusta sukupuolestani tuli kuuma puheenaihe.

"I want to fertilize your roots"

"Don't listen to him, he's a perv"

"Do you have Skype?"

Siitä syntynyttä kuhinaa ja vitsejä oli tosi hauska seurata, joten ajattelin, että olettakoon mitä haluavat. Toiset tarjosivat panoa porealtaassa, toiset ritarillista suojelua ahdistelijoilta. Vain koska mun päätettiin olevan naispuolinen, sain kaveripyyntöjä ihmisiltä, joiden kanssa en ollut edes pelannut tai jutellut. Voittaessani eriä sain kaksin verroin kannustusta, mutta toisaalta mun pelaamistani kehuttiin silloinkin kun pelasin päin persettä. En ole videopelaava tyttö, mutta jos olisin, mua vituttaisi se, että ne kiimaiset apinat ANTOI MULLE KAHDESTI ILMAISEN VOITON ERÄSTÄ, JONKA OLIN JO HÄVINNYT.

Mun ihmiskäsitykseni mukaan ei ole mitään syytä olettaa, että kilpailupelien ääreen hakeutuvat naiset eivät olisi tasan yhtä taistelunhaluisia kuin samoja pelejä pelaavat miehet. Ilmaisten voittojen jakaminen kiltteyden vuoksi on SÄÄLIÄ. Kuka haluaa SÄÄLIÄ? Hauskoja tyyppejä, silti. Muutaman pelin ajan mulla oli kivaa, eh, "naisena", mutta lopuksi jäin miettimään, että mahtaako videopelaavista muijista tuntua turhauttavalta olla tuollaisen aiheettoman huomion kohteena?

Miten mun sukupuoleni liittyy tähän peliin?

Kinky-Kettu (kuva)

Making of K-K (kuva)

.

.

Mulla oli idea kuvaan, jonka halusin tehdä. Päähenkilöiksi valikoituivat viime vuoden kesäkuussa piirtämäni Karhu ja Kettu. Ajattelin pienen hetken myös näitä kahta, mutta sama idea voisi ihmishahmoilla kuvattuna olla liian vakavaa touhua. Piirsin hahmotelmaan sekä sulan että rakkauspaddlen, mutta olin heti sitä mieltä, että valtava sulka sopii tähän kuvaan parhaiten. Ei mitään ruoskaa ainakaan, koska en halunnut ajatusleikistä liian roisia. Karhullakin on tunteet! On tässä jo pää alaspäin roikottamista, nahka-asusteita sekä valtasuhteita osoittavaa puhetta. En muista koska olisin viimeksi yhden kuvan piirtämisen aikana valinnoissani saanut tasapainoilla näin paljon rajun ja viattoman välillä. Näillä ratkaisuilla (ja lopulta valmista kuvaa katsoessani) olin sitä mieltä, että se oli sopimaton juuri sellaisella tavalla kuin tarkoitinkin sen olevan.

.
.

.

Yliarvioin oman suorituskykyni ja yritin aluksi piirtää koko työn vapaalla kädellä, mutta mittasuhteet eivät osuneet kohdilleen ensimmäisellä yrityksellä, joten päätin heti säästää hermojani hahmottelemalla viivat ensin lyijykynällä ja tussaamalla niiden yli sitten kun olin tyytyväinen. Koska paperin alalaitaan ei jäänyt tarpeeksi tilaa kuvan viimeiselle osalle, päätin rakentaa sen tietokoneella palapelityyliin ensimmäistä osaa kopioimalla. Tämän vuoksi piirsin tarvittavat ilmeet - eli silmät ja suut - paperin tyhjään kohtaan hahmojen väliin, josta voisin sitten siirtää ne oikeille paikoilleen.

.
.

.

Pyyhin valmiista työstä lyijykynäjäljet pois ja valokuvasin sen avoimen ikkunan edessä suorassa auringonvalossa. Monesti mä piirrän yöllä ja olen kärsimätön odottamaan seuraavaan päivään, joten joudun kovalla työllä etsimään tasaisinta valon kohtaa asunnossani, ottamaan monta kuvaa ja miettimään miten paljon hämäryyttä voin kuvissa sietää tai jälkikäteen muokata pois. Tällä kertaa avoimesta ikkunasta lensi sisään ampiainen, joka kiersi läpi asunnon, maisteli hetken uunipeltiä ja poistui sitten samaa reittiä kuin tulikin. Se varmaan tuli siihen johtopäätökseen, ettei täällä ole ruokaa.

.
.

.

Oikeassa oli. Jääkaapin täytteenä mulla oli maidon ja ruokakerman lisäksi pelkästään leffaherkkujen jämät, paketti voita ja vanhaksi mennyt mansikkahillo. Näkyy, etten ole moneen päivään ollut kotona. Olisiko kauppareissun aika vai elääkö näillä vielä päivän?

MLL, Nuorten netti

.

Linkki: http://www.mll.fi/nuortennetti/

Selasin tätä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämää sivustoa ja tulin siihen tulokseen, että sieltä löytyy hyvää ja asiallista tietoa monista nuorten elämää koskevista asioista, joten linkki on varmasti jakamisen arvoinen.

Nuorten netin tärkeintä antia on mahdollisuus ottaa Lasten ja nuorten puhelimen/netin kautta yhteyttä MLL:n kouluttamiin vapaaehtoistyöntekijöihin, siis aikuisiin, joiden kanssa voi luottamuksellisesti puhua mistä tahansa suuresta tai pienestä sydämellä olevasta asiasta. Palveluun soittaminen on täysin ilmaista eikä siitä näy merkintää puhelinlaskussa.

Mistä apua? -sivulle on mahtavasti koottu tietoja monista eri tahoista, joihin voi ja joskus täytyy olla yhteydessä vaikeissa elämäntilanteissa. Yksi kirjoituksista kertoo mitä voi tehdä, jos on huoli kaverista.

Oli pakko katsoa tuonne Seksuaalisuus -osastollekin, ja mielestäni siellä puhutaan hienosti siitä miten omaa seksuaalisuuttaan voi määritellä tai toisaalta olla määrittelemättä. Aiheeseen ei ymmärrettävästi syvennytä ihan niin laajasti kuin Setan tai Ranneliikkeen sivustoilla, mutta parasta luettavaa olivatkin nuorten itsensä aiheesta tekemät jutut ja keskustelupalstan kommentit:

JES!!! Lupa olemassaoloon myönnetty! ;)

Porno, mansikat ja suklaa!!! Pidän ajattelutavastasi! ^^

Se on kuin yö! (kuva)

.

.

Aladdin ja Eino ne yhteen soppii!

Helvettiin täältä! (kuva)

.

Seksinovellit joskus (kuva)