Let's just say, että olen tosi iloinen maailmalla tapahtuneista edistysaskelista jälleen. Valtioiden kehityksessä laki parisuhteen rekisteröinnistä tuntuu olevan pakollinen kömpelö väliasema matkalla kohti sukupuolineutraalia avioliittolakia. Vaikka Italiassa hyväksyttiin "vain" laki parisuhteen rekisteröinnistä, on sekin hieno siirto. Uusi laki tulee takaamaan paljon sellaisia laillisia oikeuksia, joita samaa sukupuolta olevilla pareilla ei ole ennen ollut. Äitiyslaki keräsi 50 000 nimeä, vaikka vielä vähän aikaa sitten tämä tavoite oli lannistavan kaukana ja kaavion väsähtänyt kehityskulku näytti jo toivottomalta:
Tilastoista puheen ollen, oon jo pitkään seurannut blogin statistiikkaa ja mua harmittaa tämän touhun vuorovaikutuksettomuus. Okei, mä lataan nyt suoraan, että vaikka mua monesti ilahduttaa katsella kuinka ahkeraan täällä ihmisiä käy ja se on upeaa, välillä muistelen vanhoja aikoja ja mua vituttaa, että kommentointi on lakannut täysin. Viestien ääreen olisi kiva tulla erityisesti sellaisina hetkinä, kun oma motivaatio kirjoittamiseen käy pohjalukemissa tai kun mulla on muuten vaan huono päivä/viikko/vuosi/elämä. Sanon tän nyt silläkin riskillä, että jotakin vituttaa, että edes puhun tästä aiheesta: Oon syvällä suossa taas ja mä haluaisin löytää iloa asioista, joita teen.
Kaikki on ihan hyvin ja mulla ei ole mitään hätää. Musta vain tuntuu pahalta ja odotan taas, että se menisi ohi. Mä yritän pystyä parempaan. Pitkään mua seuranneet tietää, ettei tässä ole mitään erityistä. z
z z
zz z zzz
Mua rupes hirveästi houkuttelemaan ajatus omasta sängystä.
zz z zzz
Mua rupes hirveästi houkuttelemaan ajatus omasta sängystä.
Hyvää yötä.
Niinpä. Itse tykkään eniten lukea elämästäsi ja osa sarjakuvista menee korkealta ohi, osassa toki ymmärrettävämpääkin juttua ja osa tosi oivaltavia (siis mun näkökulmasta, varmaan kaikki on jollain mittapuulla oivaltavia). Tekis mieli olla mukana sun elämässä irl eikä vaan lukea, se on taas lukijan turhautumista.
VastaaPoistaJoo mä pystyn näkemään täysin, että jotkut näistä on vähän vaikeaselkoisia tunnelmakuvia sekä hidasta tarinankerrontaa. Aika harvoin mulla on mielessä mitään salaista jujua mikä pitäisi keksiä. :) Joskus vain tahdon piirtää jonkun tietyn hahmon tai tilanteen. Mulla on kuvia jonossa nyt aika kauas tulevaisuuteen. Ylihuomenna tuleva "Hehku" on viimeisin mitä oon Jannesta piirtänyt, sen jälkeen tulee taas mieto tyylivaihdos ja kokeilen vapaasti erilaisia juttuja.
PoistaMä tykkään kirjoittaa omasta elämästäni, vaikka viime aikoina sitä on estänyt se kun en oo ollut ihan parhaalla fiiliksellä liikenteessä. Muutamasta omalle kohdalle sattuneesta mahtavasta jutusta taas hölisen oikeassa elämässä avoimesti, mutta en netissä osaa kirjoittaa olematta tunnistettava. Eiks ookin ärsyttävää? (Toisaalta, monesti oon tänne laittanut sellaisia tapahtumia, joista en irl puhu kenellekään.) Varmaan kirjoitan Helsinki Pride -hehkutusta sitten kun omat matkasuunnitelmat tarkentuvat. :)
Ni. Se on kyl kauniisti sanottu, että tykkäät eniten lukea mun elämästä ja että tekis mieli olla siinä mukana eikä vain lukea. Heh.
Päätin nyt kommentoida kun muistui mieleen eräs sun kommentti mun blogiin just sillä vaikeimmalla hetkellä. Kiitos vielä siitä. :) Mä tykkään ihan hirveesti sun piirustuksista ja sarjakuvista. Ihanan rohkeita, rehellisiä ja liikuttavia. Ja hauskoja! Olen siis yksi noista tilaston kartuttajista ja olen sitä vastakin.
VastaaPoistaIso Kiitos. :) Oon viime päivät nähnyt tän maailman ihan erilailla ja löytänyt tahtovan ja pystyvän ihmisen itsestäni taas. Solmut räjähti auki kun tein rakastamiani juttuja ja olin täysin rehellinen mun parhaille ystävilleni. Tällä energialla on hyvä jatkaa. Seuraan sun blogia myös. Ootte ajatuksissa! Kiitos palautteesta ja oli kiva lukea mitä tuumaat.
Poista