Oon löytänyt piirtämisen uudelleen ja saanut siitä todella paljon iloa ja inspiraatiota mun päiviini. Mielentila-sarjakuva syntyi marraskuussa sopivaan aikaan jouluprojektiksi, kasvoi vielä joulukuunkin aikana hurjasti ja on nyt 60-osainen. Sattumalta kävi niin, että parittomina päivinä julkaistuna tämän setin viimeinen sarjakuva ilmestyy tismalleen 28. helmikuuta, mikä miellyttää mua kovasti.
En ole saanut suoraa palautetta siitä, onko tämä kävijöiden kannalta mielekästä sisältöä vai ei, mutta ainakaan kävijämäärät eivät tänä aikana lässähtäneet pohjiin, joten, hei, mahtava juttu! On hassua, että tuntuu riskiltä päivittää blogia "vain" joka toinen päivä. On kivaa kirjoitella kiireettömästi ja varma sisältö antaa mulle aina rauhallisuuden tunteen tästä touhusta. Mä piirrän ja kirjoitan rennossa mielentilassa ja katselen jo kauas eteenpäin.
Parin kuukauden ajan istuin usein alas ja piirsin ajatukseni esiin. Useimmiten kuvia syntyi yksi päivässä, joskus useampi kerralla. Näiden piirtäminen oli mulle puhdistava kokemus. Joskus mulla oli epämääräinen huono olo ja kuvat saivat mut keskittymään itseeni ja tajuamaan, mitä oikeasti tunsin. Joskus puskin ennen
nukkumaanmenoa ulos pari ahdistavaa ajatusta ennen kuin päädyin edes
yhteen neutraaliin kuvaan, minkä jälkeen sain paremmin unen päästä
kiinni.
Monta kertaa istuin
valoisan ikkunan ääreen aikaisin aamulla vain kuvan piirtämistä varten
ja huomasin, että usein mun päivät alkaa avoimin mielin. On hienoa
herätä siihen näkyyn kun pöydällä odottavat hyvät kynät, kasa valmiita
töitä ja tyhjä paperi. Mulle oli myös tärkeää voida selata kuvia taaksepäin ja ymmärtää, että vaikka joku tunne tuntui ylivoimaiselta, ei mikään niistä jäänyt pysyväksi ja mun päiväni olivat lopulta todella erilaisia.
Sanotaan vaikka, että tää
on ollut ja on mulle tilaisuus keskittyä mielenterveyteen, itseni
tarkkailuun ja niihin moniin, moniin asioihin, jotka mut tekee
iloiseksi. Esittelin Mielentilan sarjakuvamatkana, joka ei pääty koskaan. Tämä on totta, mutta maaliskuussa MT lakkaa olemasta säännöllinen sarjakuva ja blogissa alkaa siirtyminen toiseen mulle tärkeään aiheeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti