(VAAKAKUVAT SUURENEVAT KLIKKAAMALLA!)
Mä en voinut olla ihailematta Kolmen Sepän aukion patsasta kaivamatta kameraa esiin ja paljastamatta siten heti kaikille sivustaseuraajille, että olen a) turisti ja b) homo.
Ainakin Helsingin seudun liikenne tietää keille markkinoidaan päivälippuja! Jälleen Tuska-festivaali ja Helsinki Priden pääjuhla osuvat samaan viikonloppuun. It's a shame for the gay metalheads!!!
Olin Amnestyn järjestämässä "Itsemääräämisoikeus ja sukupuoli" -illassa, jossa katsottiin Riikka Kaihovaaran dokumentti "Jotain siltä väliltä", minkä jälkeen teemasta pidettiin paneelikeskustelu. Suomen nykyinen lainsäädäntö kohtelee transihmisiä hirvittävän väärin. Helmikuun postauksessa kuvailin tilannetta näin: "On surullista ja noloa,
että Suomen(kin) vanha ja raskas lakikoneisto vaatii transihmisiltä
osallistumista vuosien psykologisiin tutkimuksiin ja terveydenhuollon
toimenpiteisiin kuten hormonihoitoihin, sterilisaatioon tai leikkauksiin
vain yhden passissa olevan kirjaimen vaihtamisen vuoksi." Onneksi lain uudistamista varten on määritelty työryhmä ja päätökset pyritään saamaan aikaiseksi vielä tällä hallituskaudella, vaikka niiden tarkka muoto onkin vielä määrittelemätön.
Tuntuu laimealta kuvailla "surulliseksi" ja "noloksi" tilannetta, jossa Suomen kansalaisten on suostuttava pakkosterilisaatioon saadakseen valtiolta tarvitsemiaan hoitoja. Illassa oli huoneen täydeltä yleisöä ja monia hyviä puhujia, jotka käsittelivät aihetta asiantuntevasti ja tunteella. Tilaisuuden päätteeksi esiteltiin yksi sarjakuvataiteilija Wolf Kankareen Amnestylle suunnittelemista Suomen translain ihmisoikeusongelmia käsittelevistä upeista postikorteista. Huomasin nyt, että Wolf pitää myös susi sorakuopassa -nimistä blogia ja on halukas ottamaan lisää työtarjouksia vastaan!
Hauskinta Kaihovaaran dokumentissa oli kun päähenkilö prosessinsa loppuvaiheilla käveli maistraatin luukulle ja totesi tädille neutraaliin sävyyn: "Sukupuoli pitäis saada vaihdettua."
Hauskinta Kaihovaaran dokumentissa oli kun päähenkilö prosessinsa loppuvaiheilla käveli maistraatin luukulle ja totesi tädille neutraaliin sävyyn: "Sukupuoli pitäis saada vaihdettua."
Ed Sheeranin Kiss me -biisi on jumalainen, joten olin hemmetin iloinen havaitessani tän julisteen kaupungilla ja lisäsin heti kaikki uudet biisit soittolistaan.
Keskiviikkona Kampista lähtiessäni näin Narikkatorilla erikoista kuhinaa, jota jäin katsomaan. Kallio Rolling Rainbow piti tällä keskeisellä paikalla Roller Derby -näytösottelun. Lajissa on paljon sääntöjä, joita ei selostajien neuvoista ja käteen isketystä lentolehtisestä huolimatta kaikkia voinut yhdellä kerralla sisäistää, mutta sivusta seuraamalla pelin juonen oppi nopeasti.
Heti näki myös sen, että hurja laji vaatii tarkkaa tuomarointia ja suojavarusteiden on ehdottomasti oltava asianmukaiset. Ite en uskaltais pelata, mutta katsominen oli hauskaa!
Tämä kuva on otettu Pride-infopisteeltä, jossa oli kävijöiden itseilmaisua varten vieraskirja sekä post it -lappuja. Vuoden 2014 Pride-viikon teema on työelämä. Omalta osaltani oon jo asian pohtinut loppuun asti täällä ja täällä, joten mulla ei ole siitä teemasta mitään uutta sanottavaa. Tässä osa nimettömien kävijöiden kommenteista:
"Mä en ole osannut olla kaapissa enää pitkään aikaan, töissä kaikki tietää!"
"Thank you, Helsinki, for doing this! With appreciation from a foreign guest."
"Mun henkilökohtaisella avustajalla on paras duuni:
PRIDEVIIKOKSI HELSINKIIN!" (ja vieressä lappu: NIIN ON!)
"IT'S OKAY TO BE GAY! <3"
"Kokki kaapissa :("
"Jätin yhden juonittelijan takia kertomatta kaikille, mutta tajusin juuri,
"Jätin yhden juonittelijan takia kertomatta kaikille, mutta tajusin juuri,
että hänhän olisi voinut kätevästi tuoda minut kaapista kaikille!
Helppoa ja kätevää!"
"McDonald's on ihan huippu työnantaja! I'm lovin' it!"
"Koulussa oon ällöttävä lesbo" (vieressä lappu, jossa toivotettiin VOIMIA!!)
"Espoon kaupungilla saa olla ja opettaa sitä mitä ite on."
"Well it's great / easy in Finland"
"Olen valinnut hyvin pidättyvän linjan yksityiselämästäni."
"Avoimuus auttaa. Kaikki kysyvät nykyisin mitä puolisolleni kuuluu.
Ulos vaan kaapista!"
"Nordealla olen saanut olla ihan oma itteni. :) Kiitos!"
"'Et sä näytä lesbolta' ei ole kohteliaisuus!"
"Don't ask, don't tell?"
Yksi lappu vastasi täysin omia ajatuksiani:
AAMEN!!!
Trans-asiassa minua on jäänyt mietityttämään pari käytännön asiaa. Voit vastata, jos asiaan tuli jotain valoa tilaisuudessa, tai olet itse asiaan perehtynyt.
VastaaPoista- Sukupuolenkorjausleikkaus on äärimmäisen hankala ja näin ollen myös kallis toimenpide, erikoistuneinta terveydenhoitoa mitä meillä on. Jos siihen oikeutetuista ei varmistuttaisi laajoilla psykologisilla tutkimuksilla niin miten sitten? Ja toisaalta eikö se olisi suuri tragedia, jos joku toimenpiteen läpikäyneistä katuisi sitä (eli eikö ole parempi varmistella kuin lähteä siihen kevyin perustein)?
- Millainen olisi esimerkki tapauksesta, jossa tätä pakkosterilointia ei toteutettaisi? Eli tehtäisiinkö fyysiesti miehelle mutta henkisesti naiselle neovagina, mutta jätettäisiin kivekset? Vai tehtäisiin naiselle neopenis mutta jätettäisiin vatsaan kohtu ja munasarjat? Haluaako sukupuoleltaan mies käydä läpi lapsen synnytyksen? Jotenkin logiikka on tuon pakkosteriloinnin puolella, vaikka sillä onkin kamala nimi.
Oon lukenut Amnestyn kokoamia selontekoja asiasta ja niistä jutellut ihmisten kanssa, mutta en oo millään tavalla lainsäädännön tai varsinkaan lääketieteen asiantuntija ja keskustelutilaisuuteenkin menin yleissivistämään itseäni lisää.
PoistaSuomessa yksi ongelma on, että lääketieteellinen ja juridinen sukupuoli on kytketty toisiinsa, joten juridisen sukupuolen vaihtaminen ei onnistu ilman lääketieteellisiä selvityksiä.
On ihmisiä, joiden identiteetti (kokemus itsestä) vastaa eri sukupuolta kuin sitä, johon he ovat syntyneet (fyysinen sukupuoli). Jos tämä näkyy ulkoisessa olemuksessa esimerkiksi maskuliinisena/feminiinisenä pukeutumisena, joutuu ihminen tulemaan kaapista ja selittelemään omaa sukupuoli-identiteettiään esimerkiksi virkailijoille ja portsareille aina kun henkilötietojen kanssa pelataan ("Tää ei ole sun passi!"). Tanskassa hyväksyttiin hiljattain (ensimmäisenä Euroopassa) laki, jonka mukaan ihmisen juridinen sukupuoli on valtiolle ilmoitusasia. Kun lakimuutos astuu voimaan, henkilö tekee ensin omasta papereihin kirjattavasta sukupuolestaan ilmoituksen, jonka hän vahvistaa kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen ja asia on sillä selvä.
Suomessa on sukupuolittuneita lakeja, kuten asevelvollisuus ja vauvanhoitovapaat. En tiedä, mutta kiinnostaisi kuulla, miten Tanskan mallin mukainen laki vaikuttaisi meillä näihin. Ainakaan asevelvollisuuden suorittamatta jättäminen ei ole siellä muutenkaan rangaistavaa, mutta perhevapaiden järjestelyistä lakimuutoksen yhteydessä en tiedä enkä löytänytkään tietoa.
Puhutaan hoidoista: Vaikka asia ei mua koske, oon yhtä mieltä sun kanssasi siitä, että käytäntö psykologisten testien tekemiseen ennen hormonihoitoja ja leikkauksia on hyvä asia. Niiden aikana voidaan aloittaa säännölliset keskustelut tuen tarpeen selvittämiseksi, esimerkiksi ne masennushoidot ja poissuljetaan sellaiset psyykkiset sairaudet, joista halu oman kehon muutoksiin voisi johtua.
Kun kerran laissa erikseen lukee, että henkilön on oltava steriloitu tai muusta syystä lisääntymiskyvytön, oletettavasti on olemassa variaatioita, joissa henkilö olisi käynyt läpi muita fyysisiä muutoksia, mutta yhä pystyisi lisääntymään. Olkoon vaikka tilanne, jossa hormonihoidot eivät ole vielä vieneet lisääntymiskykyä ja ne keskeytetään. Tai että kaikki muu on tehty, mutta vehkeet on vaihtamatta. Monet ei halua naisesta mieheksi -muutoksessaan penistä (ainakaan vielä), koska tulokset ovat epävarmoja ja leikkaustekniikat kehittyvät jatkuvasti.
Nykyisen käytännön mukaan riittävän pitkään jatkuneiden hormonihoitojen jälkeen aloitetaan tosielämän koe (RLT) eli vuoden ajan "uudessa" sukupuoliroolissa eläminen, jonka jälkeen saa puollon henkilötunnuksen muuttamiselle ja hyväksynnän sukuelinten korjausleikkaukseen Suomessa (vaikka leikkaukseen voi mennä myös ulkomaille). Jos olen ymmärtänyt oikein, nämä oikeudet saa tuolloin samanaikaisesti. Eli tällöin pitkän prosessin päätteeksi henkilö voisi olla papereiltaan uuden sukupuolen mukainen, vaikka genitaalialue olisi operoimaton.
Monella tavalla valtiolla on vieläkin binäärinen sukupuolikäsitys, tyyliin: "Me ollaan Suomi ja meillä on kansalaisina vain absoluuttisia miehiä tai absoluuttisia naisia." Ei ole. Olisihan se loogista, mutta se ei vastaa todellisuutta. Tässä ei ole kyse pelkästään omasta sukupuolen kokemuksesta ja sen mukaisista myöhemmin tehtävistä fyysisistä muutoksista, vaan osa on syntyjäänkin intersukupuolisia, silti passissa on oltava mies tai nainen.
Alkuperäinen anonyymi vastaa:
PoistaVastasit minusta tosi hyvin. Olin tavallaan itse ajatellut asiaa "miehen silmälasien" läpi eli en osannut ajatella tuota intersukupuolisuuden kirjoa. Kyllähän se kieltämättä tuntuisi oudolta, jos joku kokee vahvasti olevansa mies, mutta haluaa jatkaa naisen ruumiissa ja tällainen ihminen sitten steriloitaisiin passin kirjaimen vaihdon yhteydessä. Kieltämättä asia ei minulle sittenkään ihan täysin avaudu, varmaan lähinnä siksi, kun en yhtään tällaista ihmistä tunne, joten koen asiaan samautumisen tosi vaikeana. Amnestylla on ennenkin ollut hieman erikoisia ihmisoikeuspainotuksia Suomen osalta kuten vankilan olojen loputon parantaminen, joten siihen en enää (Amnestyn jäsenenä) uskalla täysin luottaa, että Amnestylla olisi aina se Oikea Totuus.
Kiitos hyvästä vastauksestasi, joka ensimmäisen kerran vähän avasi tätä asiaa. Mm. Hesari kaikkine asiasta uutisoimisineenkaan ei nimittäin ole osannut tätä asiaa kunnolla valottaa, jonka vuoksi varmaan tavallisella kansallakaan ei ole hajua mistä tässä oikein puhutaan.