Odotan innoissani sitä kohtaa kun mulla on aikaa päästä taas kirjoittamaan ajatuksia, uppia Pride-kuvat ja kertoa siitä reissusta. Mä haluan piirtää. Näinä päivinä pääsen kotikoneen ääreen taas. Tällä hetkellä ainoa mahdollisuus ajan tekemiseen olisi nukkua vähemmän ja mä en yksilläkään neljän tai viiden tunnin yöunilla pyöritä tätä settiä mitä nyt pyöritän.
Mul on ihan hauskaa, teen tärkeitä asioita ja voin ihan hyvin. Kaikki nää kolme on sellaisia lauseita, jotka ei ihan joka päivä pidä paikkaansa. On kiva, että nyt pitää. Eli reissusta kertominen ei oo tänä vuonna BOOM YEAH seksikkäästi samana iltana nettiin paukahtavaa ajankohtaista raportointia, vaan jälkikäteen tapahtuvaa maistelevaa muistelua.
Oon yhä olemassa jossain täällä aikataulujen ja hoidettavien asioiden välissä tai niiden keskellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti