SAATANA MITÄ HOMOPROPAGANDAA

 
Ensi vuoden maaliskuussa Suomen avioliittolaki muuttuu sukupuolineutraaliksi. Tämän muutoksen kumoamiseen tähtäävästä Aito avioliitto -kansalaisaloitteesta käytiin eduskunnan täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka pöytäkirjan voi lukea tästä linkistä. Osan aikaa kuuntelin puhelimesta suoraa verkkolähetystä (video löytyy tästä linkistä, nro 80: torstai 8. syyskuuta, kohdasta 59:30), mutta en voinut seurata sitä kokonaan, joten luin loput keskustelusta tekstinä.

Lähetekeskustelussahan ei päätetty mistään muusta kuin asian lähettämisestä lakivaliokuntaan ja tästä asiasta on jo puhuttu monta kertaa Tasa-arvoinen avioliittolaki -kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä, joten sikäli samojen puolesta tai vastaan olevien argumenttien kuunteleminen jälleen oli turhaa. Mua silti kiinnostaa se, millä sanoilla näistä asioista puhutaan. Mua nauratti, olin surullinen ja vihainen. Hyville puhujille annoin aplodit. Tunteita tulee ja menee.

Oli kiinnostavaa seurata, millä sanoilla eri ihmiset muotoilivat samaa asiaa. Perinteisen avioliiton puolella olevat puhuivat avioliittoinstituution murtamisesta, murenemisesta ja murentumisesta sekä avioliitto-käsitteen murskaamisesta ja pirstoutumisesta. Kaikki nämä sanat löytyivät puheista. Kantavana teemana oli, että yhteiskunnan "pieni vähemmistö" tai edellisen eduskunnan "niukka enemmistö" tulee ja hajottaa jotain, mitä on. Paskaks vaan, ajattelin. Muutoksen puolella olevien mukaan keneltäkään ei olla ottamassa mitään pois, vaan kyse on avioliittolainsäädännön laajentamisesta koskemaan sellaisia Suomen kansalaisia, joilla ei näitä oikeuksia vielä ole.

Vaikka se on mielenkiintoista, mun tarkoitukseni ei ole keskittyä pintapuolisesti vain sanoihin ja vaikuttamisen keinoihin, vaan myös sisältöön. Siellä oli loukkaavaa, eriarvoistavaa puhetta ja konservatiivisia käsityksiä sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja sateenkaariperheistä. Mä en ole Mustanaamio, joten en ole täällä lyömässä pahan merkkiä kenenkään leukaan, mutta tässä keskustelussa yksittäisistä puhujista rajuiten mun mieleeni jäi Vesa-Matti Saarakkala (ps) puhumalla translaista ja sanomalla siitä todella ongelmallisia asioita.

Saarakkalan huolena oli, että sukupuolineutraalin avioliittolain hyväksyminen johtaisi myös translain uudistuksiin. Mietin, että miksi se olisi huono asia? Mahtaako Saarakkala olla tutustunut Suomen nykyiseen translakiin ja tietoinen siitä, mitä esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty sekä YK:n kidutuksen vastainen erityisraportoija on siitä sanonut? Saarakkalan mukaan sukupuoli on sosiaalinen konstruktio, jonka määrittelee yhteiskunnan enemmistö. ... Vau. Aika hurjasti sanottu asiasta, joka on todella voimakkaasti, monelle ensisijaisesti, myös identiteetti- ja itsemäärittelykysymys. Saarakkalan näkökulma on juridinen: yhteiskunnassa on lakeja, jotka koskevat naisia ja lakeja, jotka koskevat miehiä. Hänen mukaansa lakeja hyväksymällä ollaan etenemässä tilanteeseen, jossa nämä erot häivytetään ja lakkautetaan. 

Saarakkalan mielestä hedelmöityshoitojen myöntäminen yksinäisille naisille on johtanut nykyisiin uusiin "vaatimuksiin". Eli... pitääkö tämä ymmärtää niin, että hedelmöityshoidot yksinäisille naisille on... huono asia?

Puheessaan Saarakkala toteaa, että sukupuolivähemmistöjä ei saa syrjiä, vähätellä tai kiusata. Hän kuitenkin näkee ongelmallisena sen, jos sukupuoltaan korjaava henkilö tahtoo säilyttää synnytysmahdollisuuden. Asia ei pelkästään pohdituta tätä kansanedustajaa, vaan hänen mukaansa sitä koskevaa nykylainsäädäntöä ei tule muuttaa: "Jos joku haluaa muuttaa sukupuoltaan, tulee lisääntymiskyky vanhassa sukupuolessa jatkossakin eliminoida eli tällainen henkilö tulee steriloida."

Seis.

Saanko kysyä, miten sukupuolenkorjausprosessin loppusuoralla olevan transhenkilön sisäelinten toimintakyky tai sen pois ottaminen on millään tavalla edustaja Saarakkalan asia tai oikeus? Tässä edustaja, jonka mukaan tiettyyn ihmisryhmään kuuluvia henkilöitä ei saa syrjiä, vähätellä tai kiusata, vaatii säilytettäväksi lainsäädännöllistä tilaa, jossa heiltä henkilötietojen korjaamisen vuoksi viedään mahdollisuus LISÄÄNTYÄ. Työnsä puolesta Vesa-Matti Saarakkala on tärkeässä asemassa, mutta tämän kysymyksen kohdalla hänen käsityksensä valtion oikeuksista yli yksilön oikeuksien on kuvottava, joten onneksi kansanedustajat eivät päätä asioista yksinään.

Tuntuu kummalliselta, että jotain yhtä Facebookin memekuvaa lukuunottamatta en ole nähnyt minkään tahon kritisoivan edustaja Vesa-Matti Saarakkalaa puheenvuorostaan.

Mulle se tuntuu isolta asialta.


Mitäs muuta!


Äitiyslaki -kansalaisaloite luovutettiin eduskunnalle pari päivää sitten. Hieno homma. Asiat etenevät.

Evankelisluterilaisen kirkon piispainkokouksen selonteossa määriteltiin, että kirkko ei tule vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja uuden avioliittolain astuessa voimaan. Vasta kirkolliskokous tekee tästä virallisen päätöksen. En kuulu mihinkään uskontokuntaan, joten kirkon kanta ei kosketa mua suorasti millään tavalla, ainoastaan uskovien läheisten ja yhteiskunnallisen keskustelun kautta.

Piispainkokouksen selonteossa ilmaistiin hienosti, että ensi vuoden maaliskuusta alkaen kirkkoon tulee kuulumaan samaa sukupuolta olevia aviopareja. Selonteon mukaan he ovat tervetulleita kaikkeen kirkon toimintaan ja heitä tulee kohdella perheenä. Samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa solmittu avioliitto ei ole este kirkon työssä toimimiseen, joten näitä henkilöitä tulee olemaan kirkon luottamushenkilöinä ja työntekijöinä. Selonteossa todettiin, että kirkossa kaikkia tulee kohdella yhtäläisellä kunnioituksella ja kaikilla kirkon jäsenillä on asemastaan riippumatta oikeus osallistua avioliitosta käytävään keskusteluun.

Ja sitten on näitä kapinapappeja, jotka ovat jo julkisesti ilmaisseet, että tulevat heti maaliskuun ensimmäisenä päivänä keskiyön jälkeen vihkimään ja siunaamaan pareja sukupuolesta riippumatta ja jopa kuvaamaan siitä videon nettiin. Kukaan ei tiedä, millaisia seurauksia tästä virallisen kannan noudattamatta jättämisestä on näille työntekijöille. Aika rohkea veto ja jännittävä juttu.