perjantai 11. lokakuuta 2013

Mistä mä alotan?


Muhun otti netissä yhteyttä muutaman vuoden vanhempi mies, joka kertoi pitkään haaveilleensa juuri tällaisesta tyypistä. Se ylisti mua. Mä kattelin sen kuvia ja kerroinkin sille suoraan, että se on komee. Se jutteli kiinnostavasti mitä kaikkea olis kiva tehdä ja ehdotti, että mä tulisin kylään. Vastasin, että vaikka sillä onkin kivat jutut niin musta olisi aika työlästä matkustaa perseen perässä toiselle puolelle Suomea. Himoissaankin se ymmärsi mun realismia ja mietti voivansa matkustaa joskus tänne. Mä en pariin viikkoon voinut muutenkaan lähteä yhtään minnekään, joten jätin asian hautumaan.

Muutaman viikon kuluttua me viestiteltiin taas ja mä kattelin sen kuvia miettien niitä juttuja. Se antoi puhelinnumeronsa ja mä soitin sille. Ihan sama. Ei se saa musta irti mitään jos mä en halua. Mä oon vaan tuntematon numero ja puhun just niin pitkään tai lyhyesti kun tykkään. Se vaikutti täysijärkiseltä ihmiseltä, jolla oli kivoja ajatuksia. Kuulemma kaikki muut on tähän asti olleet vain kuvien perään ja se oli tyytyväinen siihen, että mä soitin. Kerroin mun lähestyvästä vapaasta viikonlopusta. Se oli ehdottanut seksiä, saunomista, ruokaa ja mitä kaikkea. Kerroin, että mä olen oikeasti kiinnostunut tulemaan sen luo. Joo, kyllä, yes sir. Molemmat totesi lopuksi, että täähän oli hyvä puhelu. Öitä.

Muutamaan päivään mä en edes jaksanut ajatella koko asiaa, sitten laitoin sille netissä tervehdyksen. Parin päivän päästä jo vähän kyselin perään. Se oli kirjautunut sisälle ja käynyt mun profiilissa, mutta ei vastannut mitään. Muistelin miten kivasti meidän puhelinkeskustelu sujui ja ajattelin, että ehkä se kerää rohkeutta. Nyt, torstaiyönä ennen mun vapaata viikonloppua mä odotin herraa saapuvaksi onlineen. Pidin mielessäni kello kahta jonkinlaisena takarajana, koska tavalliset ihmiset ei juurikaan valvo sen pidemmälle. Pidin tietokonetta päällä ja pelailin pleikkarilla. Kahdelta päättelin, ettei se tule. Sovin saman tien viikonloppuuni muuta menoa ja ihmettelin yhdelle kavereistani, että mitä touhua tommonen on.

Ja mitä. Kohta huomaan äijän olevan online. Okei. Mua vähän jännittää, että mitä tässä nyt tapahtuu. Lähdenkö mä sittenkin huomenna tien päälle vai en? En mä ainakaan sille soita. Mä olen laittanut kaksi ihan tavallista viestiä ja sillä on ollut aikaa miettiä mitä se niihin vastaa. Odotan monta minuuttia, mutta sillä menee liian kauan. Mä laitan sille pikkuviestin siltä varalta, että sitä jännittää ja se haluaisi silti pitää meidän suunnitelmasta kiinni. Se kirjautuu ulos. Vitun internet ja sen homot. Suuret puheet, pienet teot. Imekää munaa.

6 kommenttia:

  1. :s Mitä tähän nyt vois sanoo, varmaan oot lievästi turhautunut. Ymmärrän kyllä mahdollisen jännittämisen vaikka tai mikä ollutkaan syy, mutta ois voinut tyyppi edes sen verran osoittaa olevansa mies että ois sanonu kuitenkin vielä ettei homma onnistukaan sitten sen puolelta, tai jotain eikä vaan lopettaa hommaa seinään sanomatta mitään. Ei ollutkaan niin fiksu tyyppi. Tsemii sulle:) Asutko muuten missä päin jos saa tiedustella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sanottu. Mä ymmärrän kans kaikenlaisia tunteita, mutta en voi uskoa tommosta käytöstä. Kyllä multa saa tiedustella ihan kaikenlaista, mutta pidän blogia anonyymisti ja siksi en kerro missä asun. Kiitos paljon kannustuksesta!!!

      Poista
  2. TODELLA ärsyttävää. Esimerkki näistä ns. feikeistä, joista paljon puhutaan. Ei ole muuten pelkästään homoilmiö, samastahan on kyse MTV:n sarjassa Catfish (on muuten erinomainen sarja, jos haluaa nähdä toinen toistaan oudompia/kiinnostavampia nettideittailutarinoita). Siinä sarjassa on pääasiassa heteroja mutta myös homoja.

    Oon tosi pahoillani puolestasi, koska oisin mieluummin lukenut tämän jutun niin, että lopussa ois ollut mehukkaita detaljeja teidän tapaamisesta! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se ON todella ärsyttävää. Mä en oo vain lievästi turhautunut vaan mua vituttaa ihan saatanasti tommonen pelleily. En tajua että mitä vittua tommoset ihmiset seuranhakusivustoilla säätää. Mä en ikinä anna ymmärtää olevani kiinnostunut tai että jotain jännää olis tapahtumassa jos siihen ei ole oikeasti aihetta. Monesti voin jättää yhteydenottoihin vastaamatta (se on kunnioittava tapa sanoa ei kiitos), mutta silloin en oo alunperinkään osoittanut minkäänlaista kiinnostusta! On aivan eri asia ensin vokotella ja ehdotella, luoda odotuksia, sopia tapaamista ja sitten mennä mykäksi!

      Olisin myös halunnut mehukkaita detaljeja mun viikonloppuun! :D

      Poista
  3. Mä niin voin samaistua tuohon sinun tilanteeseesi. Tuo on niin perseestä suomeksi sanottuna. Muistan, kun itse etsin kumppania niin noita tyyppejä tuli vastaan pilvin pimein, mietin saamaan tapaan et mitä ihmettä tuollaset tyypit edes on siellä palstoilla, saako ne jotakin kiksejä ku tekee tuollasta. Klaava tää on nii kuultu, mut älä luovuta jaksa yrittää..mäki jaksoin ja nyt mulla on maailman ihanin mies.
    Ps. Sulla on kivoja juttuja täällä..taidanpa alkaa seuraa sun blogia...pps. Oon ihan normi tyyppi vaikka kirjottelenki täällä tähän aikaan...oon töissä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt ei kyl jaksa, mutta en mä lopettamassakaan oo. Kerään voimia taas. Hienoo et sulla on maailman ihanin mies. :) Netin kauttako sä sellasen sit tapasit?

      Ai sä tykkäät näistä! Tervetuloo seuraan. Toi selitys töissä kirjoittelusta ei pelasta sua yhtään, koska yötyön tekijät nimenomaan ei oo tavallisia ihmisiä!

      Poista