perjantai 21. helmikuuta 2014

Kierros (kuva)



Otin tän kuvan kun en uskaltanut kävellä homobaarin ovesta sisään ensimmäisellä enkä edes toisella yrittämällä. Kyllä mä tiesin, että oon sinne menossa, mutta mun mieleni tuntui kaipaavan vielä hetken omaa rauhaa ja nappikuulokkeista kuuluvaa musiikkia. Koska jaloissa oleva energia piti purkaa, kävin öisellä Senaatintorilla muistelemassa kesää. Lopulta mä sain ajatukseni kokoon ja vietin hauskaa iltaa DTM:ssä, kahdesti.

Lähetekeskustelu








Mä olin tänään vihainen kun tämä oli ensimmäinen asiasta lukemani uutinen. Tasa-arvoisesta avioliittolaista keskusteltaessa sivutaan monia tärkeitä teemoja. Kun puhutaan perheestä, rakkaudesta ja toiseuden kokemuksesta tässä yhteiskunnassa, on kansanedustajan tehtävä pystyä ilmaisemaan mielipiteensä kunnioittavasti. Tätä ei ole Pentti Oinosen tv:ssä pitämä vähättely ja puheet höpöhöpö-laista: "Meillä on eduskunnassa MIL-JOO-NA tärkeämpää asiaa hoidettavana tänä päivänä kuin tämä homo-lakiasia."

Mulle ei riittäneet tiedoksi ne repivimmät irtolauseet, mitä nettilehdet neljä tuntia kestäneestä lähetekeskustelusta listasi. Kaivoin esiin koko pöytäkirjan ja nyt tiedän millä sanoilla mun asiastani Suomen eduskunnassa puhutaan. Oon tyytyväinen siihen pisteeseen, jossa juuri nyt ollaan. Kiitos siitä, että salissa lakialoitetta käsiteltiin sen ansaitsemalla arvokkuudella. Kannatan pöytäkirjan lukemista tai videon katsomista, mutta jos siihen ei ole aikaa niin muun muassa ranneliikkeen sivuilla on tiivistetty muutamalla sanalla keskustelun pääkohdat. Nyt aloite siirtyy eduskunnan lakivaliokunnan käsiteltäväksi.

torstai 6. helmikuuta 2014

Mitä tapahtuu?


Skotlanti hyväksyi lain samaa sukupuolta olevien parien avioliitosta äänin 105-18! Tuoreessa YLE:n uutisessa kerrotaan, että YK:n lasten oikeuksien komitea vaatii Venäjää poistamaan lain "homopropagandan" välittämisestä alaikäisille. Komitea arvostelee lakia syrjintään kannustavaksi ja seksuaali- sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluvia lapsia vahingoittavaksi sekä kertoo sen väljän tulkinnan johtaneen suoraan seksuaalivähemmistöihin kohdistuneeseen vainoamiseen ja väkivaltaan.

Nyt Sotšin olympialaisten alla sekä suomalaisen uimari Ari-Pekka Liukkosen kaapistatulon vuoksi on julkisuudessa ollut paljon eri ihmisten mielipiteitä siitä, voiko urheileva tai joukkuelajeja harrastava ihminen olla avoimesti homoseksuaali. Lueskelin tänään niitä juttuja ja mulla ei ole aiheeseen mitään sellaista lisättävää, mitä en olisi jo tänne kommentteihin kirjoittanut. Mä en käsitä mikä urheilusta tekisi niin ihmeellisen elämänalueen, että siellä ei yksinkertaisesti selviytyisi tai joukkueeseen sopisi sellaiset pojat, jotka ei pidä pillusta.

Suomessa kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista luovutettiin eduskunnan puhemiehelle viime vuoden joulukuussa. Eduskunta käy lakialoitteesta lähetekeskustelun 20.2. klo 16 jälkeen. Odotetaan mihin suuntaan asia etenee. Ugandassa taas on jo pitkään pohdittu kuuluuko avoimesta homoseksuaalisuudesta seurata kuolemantuomio vai elinkautinen vankeusrangaistus. Uusimman tätä asiaa koskevan lakiesityksen kohtalo on enää presidentistä kiinni.

Amnesty julkaisi hiljattain laajan raportin transihmisten oikeuksien toteutumisesta ja sukupuolen juridisen varmistamisen ehdoista Suomessa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Irlannissa, Ranskassa ja Belgiassa. On surullista ja noloa, että Suomen(kin) vanha ja raskas lakikoneisto vaatii transihmisiltä osallistumista vuosien psykologisiin tutkimuksiin ja terveydenhuollon toimenpiteisiin kuten hormonihoitoihin, sterilisaatioon tai leikkauksiin vain yhden passissa olevan kirjaimen vaihtamisen vuoksi.

On uskomatonta, miten toisaalla maailmassa tapahtuu merkittävää edistystä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumisen suhteen, toisaalla taas kaikenlaisia muinaisia olentoja putkahtelee esiin. Musta tuntuu, että tää on se taistelu, jonka mun sukupolveni käy tulevien sukupolvien vuoksi.