Zombeja paneva sadisti (kuva)

(Jatkoa edelliseen tekstiin: Linkki)

 

 

Mulla on tässä ajatusleikissä pohjana sellainen huone, jossa on sänkyyn sidottuna seksikäs ihminen, koska valta on kiva juttu ja seksikkäistä ihmisistä on kiva uneksia. On tosi paljon juttuja, joita sidotulle ihmiselle voi ajatuksissaan tehdä. Voi tehdä jotain rajua ja villiä tai herkkää ja huomioivaa. Jos on seurallisella tuulella, voi vaikka päästää sen irti ja jutella... mutta harvoinpa seksifantasioissa pelkästään puhutaan.

 
 

Mun ajatusleikissä näitä täysin samoja huoneita on pitkä käytävä ja kaikissa niissä on täysin sama ihminen täysin samassa tilassa. Tämä ei siis sijoitu todellisuuteen vaan on simulaatio, joka jäljittelee todellisuutta. Mikään ei liiku ja aika ei etene, ellen astu huoneeseen. Ainoa muuttuva asia on se, mitä huoneessa teen ja mihin tilaan sen jätän.

Jos käyn seksikkään ihmisen kanssa hyvän keskustelun, voin myöhemmin palata huoneeseen uudestaan ja jatkaa sitä. Jos hyvin alkanut keskustelu kääntyy huonoksi, voin poistua huoneesta ja yrittää sitä uudestaan seuraavassa huoneessa.

Nyt mulla on äärettömyyteen jatkuva rivi huoneita, joissa on kaikissa hieman erilainen tilanne.

 

Ikäviksi kääntyvät kohtaamiset voi poistaa poistamalla koko huoneen. Jos jossain huoneessa taas tapahtuu jotain todella kivaa, voi sen kopioida ja liittää äärettömyyteen jatkuvaksi riviksi uusia huoneita, joihin saapumalla tilanne jatkuu taas tästä pisteestä.

Tässä ajatusleikissä seksikäs ihminen näyttää ihmiseltä ja reagoi kuten ihminen, mutta ei ole todellinen. Se on pelkkä tietokoneohjelma, jolla ei ole tietoisuutta tai kokemusta omasta itsestään ja siksi sille voi tehdä mitä tahansa. Kukaan seksikkäistä ihmisistä ei kuole, jos huone poistetaan, koska kukaan niistä ei ole koskaan elänytkään ja ketään ei satu, koska niillä ei ole omia ajatuksia tai tunne-elämää.

Mä tykkään siitä, että tässä fantasiassa seksikästä ihmistä voi jopa satuttaa.

 

Sadismi ei ole paha asia. Se sisältää eettisen ongelman, koska satuttaminen on väärin. Tai siis: kun pohditaan asioita, jotka ovat väärin, on väkivalta usein ensimmäisenä listalla.

Yksi henkisen ja fyysisen väkivallan muoto on vangitseminen, koska siinä puututaan toisen ihmisen perusoikeuksiin. Vangitseminen on myös poliisin voimakeino, jonka käyttö hyväksytään yksilön itsensä ja yhteisen hyvän toteutumisen vuoksi. Tämä on esimerkki siitä, miten väkivallan eettisyys riippuu asiayhteydestä ja siitä keneltä asiaa kysyy. Vangitseminen on läsnä tässä fantasiassa siten, että seksikäs ihminen on sidottuna huoneessa, josta se ei pääse pois, ellen ensin opeta sille tapoja ja päätä sitten ottaa sitä kumppanikseni toisiin huoneisiin.

Sanotaan nyt, että on ongelmallista tykätä ihmisten satuttamisesta ja haluta tehdä sitä, koska ihmiset eivät yleensä tykkää siitä, että heitä satutetaan eivätkä halua sitä. Hyvät ihmiset ratkaisevat tämän ongelman toteuttamalla sadismiaan suostuvan kumppanin, usein masokistin kanssa. Sadismin toteuttaminen omissa mielikuvissa on myös täysin turvallista ja hyvä valinta.

Hmm.

Tätä tekstiä kirjoittaessani tiesin, että on olemassa termi, jolla kuvataan olentoa, joka näyttää täysin ihmiseltä ja käyttäytyy täysin kuten ihminen, mutta sillä ei ole tietoisuutta. En vain ollenkaan muistanut, millä sanalla näitä olentoja kutsutaan. Etsin termin ankarasti googlettamalla ja löysinkin sen - filosofinen zombi. Ahaa! Eli tänään sain tietää, että unelmissani oon zombeja paneva sadisti.